Oivaa aikaa lämpökamerakuvauksille!

6.3.2018

Näkyy­kö katon reu­nal­la run­saas­ti jää­puik­ko­ja? Räys­tääl­lä roik­ku­vat jää­pui­kot ovat toki kau­nii­ta, mut­ta myös vaa­ral­li­sia. Lisäk­si ne voi­vat ker­toa ilma­vuo­dois­ta, jois­ta kie­li­vät myös lumet­to­mat koh­dat muu­toin lumen peit­tä­mäl­lä katol­la. Ilman­vaih­to-ongel­mis­ta ker­too myös vedon tun­ne, joka vai­kut­taa ikä­väs­ti niin asu­mis­viih­ty­vyy­teen kuin lämmityslaskuunkin.

Läm­pö­ti­lae­rot ovat tär­kei­tä kuvia tulkitessa

Ilma­vuo­dot saa­daan pal­jas­tet­tua läm­pö­ka­me­roi­den avul­la, hel­pos­ti ja raken­tei­ta rik­ko­mat­ta. Läm­pö­ka­me­roil­la voi­daan pai­kan­taa ilma­vuo­dot ja kyl­mä­sil­lat, mut­ta myös esi­mer­kik­si lat­tia­läm­mi­tys- ja läm­min­ve­si­put­kien kul­ku­rei­tit. Läm­pö­ka­me­ra­ku­vauk­sil­la voi­daan pal­jas­taa myös kos­teus­vau­rioi­ta ja tut­kia raken­tei­ta. Läm­pö­ka­me­ra­ku­vauk­sia voi­daan teh­dä laa­dun var­mis­ta­mi­sek­si myös juu­ri val­mis­tu­neis­sa sekä vas­ta raken­teil­la ole­vis­sa koh­teis­sa. Läm­pö­ka­me­ra­ku­vauk­siin ja mui­hin pal­ve­lui­him­me voit tutus­tua lisää net­ti­si­vuil­lam­me. Ota yhteyt­tä, niin kuva­taan sinun­kin kiinteistösi!

Lumi ja Pyry

19.1.2018

Lumi ja Pyry ovat saa­pu­neet Suo­meen. Kii­nas­ta tul­lei­den pan­da­kar­hu­jen lisäk­si myös Kymen­laak­soon on saa­tu mel­ko run­saas­ti lun­ta ja pyryä. Pan­dat tun­tui­vat sulat­ta­van osan suo­ma­lais­ten sydä­mis­tä, mut­ta samoin kuin suh­tau­tu­mi­nen eläi­miin, jakaa lumi­työt eten­kin oma­ko­ti­ta­loa­su­jien mie­li­pi­tei­tä. Osan mie­les­tä kolaa­mi­nen ja muu lumien kans­sa reh­ki­mi­nen on inhot­ta­vaa pak­ko­pul­laa, kun taas toi­set näke­vät oivan tilai­suu­den hyö­ty­lii­kun­taan ja ulkoi­luun. Reip­pai­luk­si lumi­työt voi­vat olla jos­kus yllät­tä­vän­kin ras­kai­ta, jos lun­ta on ker­ty­nyt run­saas­ti ja eten­kin, jos se on mär­kää. Kan­nat­taa­kin muis­taa van­ha vii­saus, ”älä nos­ta seläl­lä, vaan jaloilla”.

Lumien sijoit­te­luun­kin on eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä ja vink­ke­jä, yhden olles­sa var­ma: lumet tulee sijoit­taa omal­le ton­til­le. Run­sas­lu­mi­si­na tal­vi­na voi tuon­kin neu­von toteut­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä olla han­ka­laa, kun tont­ti täyt­tyy lumes­ta ja lisää vaan tulee tai­vaan täy­del­tä. Kan­nat­tai­si­kin jo alku­tal­ves­ta miet­tiä lumien kasaus­ta, vaik­ka läm­pö­ti­lat keik­kui­si­vat­kin vie­lä pit­kään plus­san puo­lel­la. Jär­ke­vä lumien sijoi­tus sääs­tää niin omaa kun­toa kuin taloa­kin, kun jäte­tään lumet kinos­ta­mat­ta raken­nus­ten vie­rus­toil­le. Van­ha kan­sa uskoo pak­kas­lu­men eris­tä­vään vai­ku­tuk­seen, mut­ta kevään alkaes­sa alka­vat pak­kas­lu­met­kin sulaa ja sil­loin kinok­set kas­te­le­vat perus­tuk­sia ja voi­vat estää myös ilman­vaih­toa. Lumien kasauk­sis­sa kan­nat­taa alus­ta alkaen huo­mioi­da myös lii­ken­ne­tur­val­li­suus niin, ettei­vät lumi­ka­sat tuki tei­tä tai estä näky­vyyt­tä. Kan­nat­taa muis­taa myös istu­tuk­set, har­va pen­sas tyk­kää ras­kaas­ta ja oksia kat­ko­vas­ta kinok­ses­ta, vaik­ka lumi sopi­vis­sa mää­rin usein istu­tuk­sia suojaakin.

Lumi­työt eivät var­si­nai­ses­ti ole mikään väli­ne­la­ji, mut­ta tot­ta kai oikeat väli­neet avit­ta­vat tätä­kin puu­haa. Mikä­li tun­tuu, että lumi­töi­den sijaan nau­tit mie­lum­min muis­ta tal­ven puu­his­ta, niin ota mei­hin yhteyt­tä. Meil­tä löy­tyy niin väli­neet kuin teki­jät­kin tal­ven lumiu­ra­koi­hin, jol­loin voit sääs­tää aikaa ja ken­ties sel­kää­si­kin ja tutus­tua Lumin ja Pyryn tou­hui­hin sisä­ti­lois­sa.

Kink­ku­ras­vat hyö­ty­käyt­töön ja ruo­ka­jät­teet roskikseen

27.12.2017

Keit­tiön vie­mä­ris­tä kuvat­tua rasvaa

Kin­kun­ras­va on var­maan ajan­koh­tai­sin ja tutuin valis­tus­vink­ki ruo­ka­jät­tees­tä, jota ei saa kaa­taa vie­mä­riin. Ras­vat jäh­met­ty­vät vie­mä­ris­sä ja aiheut­ta­vat tukos­ta. Vas­taan on tul­lut esi­mer­kik­si kink­ku­ras­vo­jen aiheut­ta­ma tukos, jon­ka avaa­mi­seen meni lopul­ta puo­let työ­päi­väs­tä. Pie­nem­mät­kin tukok­set ja ker­ty­mät hait­taa­vat vie­mä­rin toimintaa.

Sen sijaan kin­kun­ras­va tulee kerä­tä purk­kiin ja jääh­dyt­tää. Pur­kin voi lait­taa bio­jät­tee­seen, lop­pu­jät­tee­seen tai vie­dä esi­mer­kik­si Kink­ku­temp­pu-kier­rä­tys­tem­pauk­sen keräys­paik­koi­hin, joi­hin voit tutus­tua Kink­ku­temp­pu-sivus­tol­la. Kink­ku­temp­pu on kemian­teol­li­suu­den yhtei­nen kier­rä­tys­tem­paus, jos­sa kerät­tiin vii­me vuon­na 40 000 koti­ta­lou­den kink­ku­ras­vat. Tämän vuo­den tavoit­tee­na on saa­da mukaan 100 000 koti­ta­lout­ta. Kerä­tyt kink­ku­ras­vat toi­mi­te­taan Por­voo­seen Nes­teen teh­taal­le, jos­sa sii­tä jalos­te­taan uusiu­tu­vaa polt­toai­net­ta. Mikä­li sadan­tu­han­nen koti­ta­lou­den raja täyt­tyy, lah­joit­taa Kink­ku­temp­pu 20 000 euroa Hopel­le, joka tukee vähä­va­rai­sia per­hei­tä. Kink­ku­ras­vat kerää­mäl­lä voit siis teh­dä monel­la tapaa hyvää!

Ruu­an­täh­teet eivät kuu­lu vie­mä­riin jou­lu­na, eivät­kä muu­toin­kaan. Esi­mer­kik­si vie­mä­riin kaa­det­tu ras­va aiheut­taa hel­pos­ti tukok­sien lisäk­si myös haju­hait­taa ja saat­taa hou­ku­tel­la myös rot­tia. Vie­mä­riin ei kuu­lu ras­van lisäk­si myös­kään muut ruu­an­täh­teet, jot­ka ovat peh­me­tes­sään var­si­nai­sia herk­ku­pal­joa rotille.

Rii­siä, peru­naa ja muu­ta ruo­ka­jä­tet­tä tuk­keu­tu­nee­na viemärissä

Usein tulee esi­mer­kik­si rii­si­kat­ti­lan huuh­to­mi­sen yhtey­des­sä tun­get­tua rii­sin­lo­put vie­mä­riin, joka voi pidem­män pääl­le aiheut­taa tukos­ta. Myös maka­ro­nit livah­ta­vat hel­pos­ti vie­mä­riin pas­ta­ve­siä pois kaa­taes­sa. Pas­ta, rii­sit ja esi­mer­kik­si peru­nan­kuo­ret tur­poa­vat hel­pos­ti mös­sök­si, joka tuk­keut­taa put­kea. Jos tukos pää­see syn­ty­mään kan­nat­taa sitä koit­taa avail­la koti­kons­teil­la esi­mer­kik­si ruo­ka­soo­dan ja eti­kan seok­sel­la. Mikä vie­mä­ri ei omin voi­min avau­du, kan­nat­taa pai­kal­le kut­sua huol­to­lii­ke tai Ames­ta Pal­ve­lut Oy, meil­tä löy­tyy vie­mä­ri­ka­me­roi­den lisäk­si myös kons­tit ja väli­neet vai­kei­den­kin tukos­ten avaamiseen.

Tur­val­lis­ta tunnelmaa

19.12.2017

Pimeän aikaan tekee usein mie­li tun­nel­moi­da kynt­ti­län valos­sa, ja mikäs sen muka­vam­paa oli­si­kaan, kun hyg­geil­lä kynt­ti­löi­den lois­tees­sa. Kan­nat­taa muis­taa muu­ta­ma seik­ka ennen kynt­ti­lä­me­rien syty­tys­tä, ettei rau­hal­li­nen illan­viet­to saa ikä­vää käännettä:

• Kynt­ti­lät tulee sijoit­taa tur­val­li­ses­ti, ei siis lie­hu­vien ver­ho­jen vie­reen tai kiik­ke­räl­le pöy­däl­le etei­seen. Pide­tään myös mie­les­sä, että pol­te­taan kynt­ti­löi­tä aina pala­mat­to­mal­la alus­tal­la. Ei esim. muo­vi­sen teras­si­pöy­dän päällä.
• Kynt­ti­lää tuli­si koh­del­la kuin avo­tul­ta, val­voen ja sil­mäl­lä pitäen. Vii­mei­nen sam­mut­taa valot, siis myös kynt­ti­lät. Lap­si tai lem­mik­ki ei ole sopi­va tul­ta val­vo­maan, ei siis jäte­tä kum­pia­kaan yksin kynt­ti­län kanssa.
• Muis­te­taan, että vaik­ka mää­rä ja mas­sa muis­sa lajeis­sa voi olla voi­maa, on yksi­kin kynt­ti­lä usein kau­nis. Kynt­ti­lä­som­mi­tel­mis­sa tulet täy­tyy pitää tar­peek­si etääl­lä toi­sis­taan, suo­si­tel­tu etäi­syys tui­kuil­le ja pöy­tä­kynt­ti­löil­le on 5 cm toisistaan.
• Ulko­tu­lien suh­teen nou­da­te­taan suo­jae­täi­syyk­siä kul­ku­reit­tei­hin ja raken­nuk­siin. Muis­te­taan eten­kin tuu­li­sel­la sääl­lä, että folioi­set ulko­tu­let keven­ty­vät palaes­saan ja varo­taan, ettei­vät ne tuu­len kul­jet­ta­mi­na ajau­du esi­mer­kik­si kuis­tin tai par­vek­keen alle. Eikä pol­te­ta ulko­tu­lia par­vek­keel­la tai kuis­til­la, vaan vali­taan sin­ne kau­nis, palo­tur­val­li­nen lyh­ty tai vastaava.

Näil­lä eväin rau­hal­lis­ta jou­lun aikaa ja onnea uudel­le vuodelle!

Mitä asun­to­kau­pan kun­toar­vios­sa tapahtuu?

11.12.2017

Kun­toar­vio teh­dään yleen­sä kiin­teis­tön myyn­nin yhtey­des­sä ja usein arvion kuluis­ta vas­taa­vat osta­ja ja myy­jä yhdes­sä. Asun­to­kau­pan ehto­na voi olla, ettei kun­toar­vios­sa pal­jas­tu mitään epä­miel­lyt­tä­viä yllä­tyk­siä. Myös pank­ki voi vaa­tia kun­toar­vio­ta asun­to­lai­nan saan­nin ehto­na. Kun­toar­vioi­den teko oli­si hyö­dyl­lis­tä myös ilman asun­to­kau­pan aikei­ta, sil­lä sii­nä saa­daan kat­ta­vas­ti tie­toa kiin­teis­tön nyky­kun­nos­ta ja tule­vis­ta kor­jaus­tar­peis­ta. Näin kor­jauk­sien aika­tau­lu­tus ja bud­je­toin­ti on hel­pom­paa. Kun­toar­vios­sa saat­taa myös pal­jas­tua uusia kor­jaus­tar­pei­ta, jois­ta ei ole ollut aiem­min tie­toa, jol­loin kor­jauk­siin käy­tet­tä­vät resurs­sit voi­daan koh­den­taa järkevämmin.

Usein kun­toar­vion tilaus tulee koh­det­ta myy­väl­tä kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jäl­tä. Ames­ta Pal­ve­lui­den Juk­ka Aro­lal­la on koke­mus­ta useam­man vuo­den yhteis­työs­tä Kou­vo­lan alu­een kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jien kans­sa. Usein sil­lä­kin alal­la suo­si­tuk­set kul­ke­vat pus­ka­ra­dios­sa ja samas­ta kiin­teis­tö­vä­li­tys­yh­tiös­tä tulee uusia yhteis­työ­kump­pa­nei­ta. Juk­ka on ammat­ti­tai­toi­nen ja sel­vit­tää asiat sel­keäs­ti, niin että kaik­ki ymmär­tä­vät eikä kysy­myk­siä jää ilmaan. Tämä onkin eten­kin kiin­teis­tö­kau­pas­sa eri­tyi­sen tär­ke­ää, jot­ta kai­kil­le osa­puo­lil­le tulee rea­lis­ti­nen kuva koh­teen kun­nos­ta ja sitä kaut­ta myös rahal­li­ses­ta arvos­ta. Usein odo­te­taan, että mah­dol­li­sen asun­to­kau­pan molem­mat osa­puo­let ovat pai­kal­la kun­toar­vio­ta teh­täes­sä, jol­loin onkin hyvä paik­ka kysyä, jos jokin jää miel­tä askar­rut­ta­maan. Kun­toar­vios­ta teh­dään molem­mil­le osa­puo­lil­le myös kir­jal­li­nen raport­ti, johon kir­ja­taan suo­si­tel­lut toi­men­pi­teet ja tule­vat korjauskohteet.

Kun­toar­vios­sa kerä­tään ensin taus­ta­tie­dot koh­tees­ta, kuten raken­nus­vuo­si ja läm­mi­tys­muo­to. Raken­nus kier­re­tään ulko­puo­lel­ta, tar­kas­te­taan esi­mer­kik­si ikku­noi­den, jul­ki­si­vun ja perus­tus­ten kun­to, maan­pin­nan muo­toi­lut ja raken­nuk­sen vie­rus­tat. Samal­la tut­ki­taan, onko koh­tees­sa salao­jia tai sok­ke­lin ulko­puo­lis­ta vede­ne­ris­tys­tä. Usein raken­nus­ta lähel­lä on kas­vil­li­suut­ta, joka aiheut­taa perus­tuk­sil­le tur­haa kos­teus­ra­si­tus­ta. Iso puus­to voi myös vau­rioit­taa salao­jia ja tuk­kia nii­tä jopa koko­naan. Kas­vil­li­suus tuli­si­kin pitää kah­den met­rin pääs­sä raken­nuk­ses­ta, jot­ta se ei aiheut­tai­si kos­teus­ra­si­tus­ta tai likai­si myös­kään kattoja.

Salao­jat on tar­koi­tet­tu perus­tuk­sien kui­va­tuk­seen ja taas sade­ve­si­vie­mä­röin­ti joh­taa pois katol­ta tule­vat vedet. Näi­tä katoil­ta ja salao­jis­ta kerät­ty­jä vesiä kut­su­taan myös hule­ve­sik­si, joi­ta ei saa joh­taa taval­li­seen vie­mä­riin. Hule­ve­sien pois­tos­ta saa ajan­koh­tai­sia lisä­oh­jei­ta esi­mer­kik­si omal­ta vesi­lai­tok­sel­ta, Kot­kas­sa Kymen Vesi Oy ja Kou­vo­las­sa Kou­vo­lan Vesi Oy. Kun salao­jat ja hule­ve­sien pois­tot on tar­kas­tet­tu, siir­ry­tään katol­le. Samal­la tar­kas­te­taan muun muas­sa kat­to­tur­va­tuot­teet, onko nousu­tik­kaat asial­li­ses­ti kiin­ni­tet­ty ja onko pii­pul­le jär­jes­tet­ty nuo­hoo­jaa­kin aja­tel­len tur­val­li­nen kul­ku. Katon kun­toa tar­kas­tel­les­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta myös läpi­vien­tien tii­vis­tyk­siin, hor­min kun­toon ja pii­pun vierustoihin.

Katol­ta siir­ry­tään sisä­ti­loi­hin, joi­den tar­kas­tus aloi­te­taan ylä­poh­ja­ti­lois­ta. Ylä­poh­jas­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta muun muas­sa ylä­poh­ja­ti­lan ja siel­lä kul­ke­vien put­kien eris­tyk­siin ja mah­dol­li­siin vau­rioi­hin. Sisä­ti­lois­sa tar­kas­tus­ta jat­ke­taan kyl­py­huo­ne­ti­lois­sa, jos­sa suo­ri­te­taan pin­ta­kos­teus­mit­tauk­set ja tar­kas­te­taan esi­mer­kik­si laat­to­jen kiin­nit­ty­vyys ja sau­mauk­sien kun­to. Kos­teis­sa tilois­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta myös esi­mer­kik­si ilman­vaih­toon. Mär­kä­ti­la­tar­kas­tus­ten yhtey­des­sä tar­kis­te­taan myös wc-tilat ja suo­ri­te­taan tar­vit­ta­vat kos­teus­mit­tauk­set. Myös vie­mä­rit ja käyt­tö­ve­si­put­ket tar­kas­te­taan, onko niis­sä puut­tei­ta ja mitä mate­ri­aa­lia ne ovat.

Tar­kas­tus­ta jat­ke­taan mär­kä­ti­lo­jen jäl­keen keit­tiös­sä ja muis­sa sisä­ti­lois­sa. Keit­tiös­sä kiin­ni­te­tään huo­mio­ta muun muas­sa keit­tiön kun­toon ylei­ses­ti, astian­pe­su­ko­neen pois­toon ja sii­hen, onko koneen alla suo­ja­kau­ka­loa. Astian­pe­su­ko­neen alle suo­si­tel­laan aina asen­net­ta­vak­si suo­ja­kau­ka­lo, joka ohjaa vuo­don sat­tues­sa vedet koneen eteen esil­le, kun ne muu­toin jäi­si­vät koneen alle pii­loon. Sisä­ti­lois­sa tar­kas­te­taan myös esi­mer­kik­si mah­dol­lis­ten tuli­si­jo­jen kun­to, palo­va­roit­ti­mien mää­rä ja säh­köis­tyk­sen asian­mu­kai­suus. Sisä­ti­lo­jen tar­kas­tuk­ses­sa kiin­ni­te­tään muu­toin­kin huo­mio­ta ilman laa­tuun sekä esiin tule­viin seik­koi­hin asun­non kun­nos­sa ja mah­dol­li­siin vuo­to­jäl­kiin ja vaurioihin.

Kai­ken kaik­ki­aan kun­toar­vio on tut­ki­mus, joka kan­nat­taa teet­tää eten­kin asun­to­kau­pan yhtey­des­sä, mut­ta myös muul­loin. Kun­toar­vios­sa käy­dään kat­ta­vas­ti läpi asun­non kun­to, kui­ten­kin pin­to­ja rik­ko­mat­to­mil­la mene­tel­mil­lä. Asun­to­kau­pan kun­toar­vios­sa kan­nat­taa olla molem­pien osa­puo­lien pai­kal­la, ja jos vaan lähi­pii­ris­sä on asian­tun­te­via hen­ki­löi­tä, saa hei­dät toki ottaa mukaan tar­kas­tuk­seen. Lisä­tie­to­ja asun­to­jen kun­toar­viois­ta saat Jukal­ta, ota roh­keas­ti yhteyttä!