Mitä asun­to­kau­pan kun­toar­vios­sa tapahtuu?

Kun­toar­vio teh­dään yleen­sä kiin­teis­tön myyn­nin yhtey­des­sä ja usein arvion kuluis­ta vas­taa­vat osta­ja ja myy­jä yhdes­sä. Asun­to­kau­pan ehto­na voi olla, ettei kun­toar­vios­sa pal­jas­tu mitään epä­miel­lyt­tä­viä yllä­tyk­siä. Myös pank­ki voi vaa­tia kun­toar­vio­ta asun­to­lai­nan saan­nin ehto­na. Kun­toar­vioi­den teko oli­si hyö­dyl­lis­tä myös ilman asun­to­kau­pan aikei­ta, sil­lä sii­nä saa­daan kat­ta­vas­ti tie­toa kiin­teis­tön nyky­kun­nos­ta ja tule­vis­ta kor­jaus­tar­peis­ta. Näin kor­jauk­sien aika­tau­lu­tus ja bud­je­toin­ti on hel­pom­paa. Kun­toar­vios­sa saat­taa myös pal­jas­tua uusia kor­jaus­tar­pei­ta, jois­ta ei ole ollut aiem­min tie­toa, jol­loin kor­jauk­siin käy­tet­tä­vät resurs­sit voi­daan koh­den­taa järkevämmin.

Usein kun­toar­vion tilaus tulee koh­det­ta myy­väl­tä kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jäl­tä. Ames­ta Pal­ve­lui­den Juk­ka Aro­lal­la on koke­mus­ta useam­man vuo­den yhteis­työs­tä Kou­vo­lan alu­een kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jien kans­sa. Usein sil­lä­kin alal­la suo­si­tuk­set kul­ke­vat pus­ka­ra­dios­sa ja samas­ta kiin­teis­tö­vä­li­tys­yh­tiös­tä tulee uusia yhteis­työ­kump­pa­nei­ta. Juk­ka on ammat­ti­tai­toi­nen ja sel­vit­tää asiat sel­keäs­ti, niin että kaik­ki ymmär­tä­vät eikä kysy­myk­siä jää ilmaan. Tämä onkin eten­kin kiin­teis­tö­kau­pas­sa eri­tyi­sen tär­ke­ää, jot­ta kai­kil­le osa­puo­lil­le tulee rea­lis­ti­nen kuva koh­teen kun­nos­ta ja sitä kaut­ta myös rahal­li­ses­ta arvos­ta. Usein odo­te­taan, että mah­dol­li­sen asun­to­kau­pan molem­mat osa­puo­let ovat pai­kal­la kun­toar­vio­ta teh­täes­sä, jol­loin onkin hyvä paik­ka kysyä, jos jokin jää miel­tä askar­rut­ta­maan. Kun­toar­vios­ta teh­dään molem­mil­le osa­puo­lil­le myös kir­jal­li­nen raport­ti, johon kir­ja­taan suo­si­tel­lut toi­men­pi­teet ja tule­vat korjauskohteet.

Kun­toar­vios­sa kerä­tään ensin taus­ta­tie­dot koh­tees­ta, kuten raken­nus­vuo­si ja läm­mi­tys­muo­to. Raken­nus kier­re­tään ulko­puo­lel­ta, tar­kas­te­taan esi­mer­kik­si ikku­noi­den, jul­ki­si­vun ja perus­tus­ten kun­to, maan­pin­nan muo­toi­lut ja raken­nuk­sen vie­rus­tat. Samal­la tut­ki­taan, onko koh­tees­sa salao­jia tai sok­ke­lin ulko­puo­lis­ta vede­ne­ris­tys­tä. Usein raken­nus­ta lähel­lä on kas­vil­li­suut­ta, joka aiheut­taa perus­tuk­sil­le tur­haa kos­teus­ra­si­tus­ta. Iso puus­to voi myös vau­rioit­taa salao­jia ja tuk­kia nii­tä jopa koko­naan. Kas­vil­li­suus tuli­si­kin pitää kah­den met­rin pääs­sä raken­nuk­ses­ta, jot­ta se ei aiheut­tai­si kos­teus­ra­si­tus­ta tai likai­si myös­kään kattoja.

Salao­jat on tar­koi­tet­tu perus­tuk­sien kui­va­tuk­seen ja taas sade­ve­si­vie­mä­röin­ti joh­taa pois katol­ta tule­vat vedet. Näi­tä katoil­ta ja salao­jis­ta kerät­ty­jä vesiä kut­su­taan myös hule­ve­sik­si, joi­ta ei saa joh­taa taval­li­seen vie­mä­riin. Hule­ve­sien pois­tos­ta saa ajan­koh­tai­sia lisä­oh­jei­ta esi­mer­kik­si omal­ta vesi­lai­tok­sel­ta, Kot­kas­sa Kymen Vesi Oy ja Kou­vo­las­sa Kou­vo­lan Vesi Oy. Kun salao­jat ja hule­ve­sien pois­tot on tar­kas­tet­tu, siir­ry­tään katol­le. Samal­la tar­kas­te­taan muun muas­sa kat­to­tur­va­tuot­teet, onko nousu­tik­kaat asial­li­ses­ti kiin­ni­tet­ty ja onko pii­pul­le jär­jes­tet­ty nuo­hoo­jaa­kin aja­tel­len tur­val­li­nen kul­ku. Katon kun­toa tar­kas­tel­les­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta myös läpi­vien­tien tii­vis­tyk­siin, hor­min kun­toon ja pii­pun vierustoihin.

Katol­ta siir­ry­tään sisä­ti­loi­hin, joi­den tar­kas­tus aloi­te­taan ylä­poh­ja­ti­lois­ta. Ylä­poh­jas­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta muun muas­sa ylä­poh­ja­ti­lan ja siel­lä kul­ke­vien put­kien eris­tyk­siin ja mah­dol­li­siin vau­rioi­hin. Sisä­ti­lois­sa tar­kas­tus­ta jat­ke­taan kyl­py­huo­ne­ti­lois­sa, jos­sa suo­ri­te­taan pin­ta­kos­teus­mit­tauk­set ja tar­kas­te­taan esi­mer­kik­si laat­to­jen kiin­nit­ty­vyys ja sau­mauk­sien kun­to. Kos­teis­sa tilois­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta myös esi­mer­kik­si ilman­vaih­toon. Mär­kä­ti­la­tar­kas­tus­ten yhtey­des­sä tar­kis­te­taan myös wc-tilat ja suo­ri­te­taan tar­vit­ta­vat kos­teus­mit­tauk­set. Myös vie­mä­rit ja käyt­tö­ve­si­put­ket tar­kas­te­taan, onko niis­sä puut­tei­ta ja mitä mate­ri­aa­lia ne ovat.

Tar­kas­tus­ta jat­ke­taan mär­kä­ti­lo­jen jäl­keen keit­tiös­sä ja muis­sa sisä­ti­lois­sa. Keit­tiös­sä kiin­ni­te­tään huo­mio­ta muun muas­sa keit­tiön kun­toon ylei­ses­ti, astian­pe­su­ko­neen pois­toon ja sii­hen, onko koneen alla suo­ja­kau­ka­loa. Astian­pe­su­ko­neen alle suo­si­tel­laan aina asen­net­ta­vak­si suo­ja­kau­ka­lo, joka ohjaa vuo­don sat­tues­sa vedet koneen eteen esil­le, kun ne muu­toin jäi­si­vät koneen alle pii­loon. Sisä­ti­lois­sa tar­kas­te­taan myös esi­mer­kik­si mah­dol­lis­ten tuli­si­jo­jen kun­to, palo­va­roit­ti­mien mää­rä ja säh­köis­tyk­sen asian­mu­kai­suus. Sisä­ti­lo­jen tar­kas­tuk­ses­sa kiin­ni­te­tään muu­toin­kin huo­mio­ta ilman laa­tuun sekä esiin tule­viin seik­koi­hin asun­non kun­nos­sa ja mah­dol­li­siin vuo­to­jäl­kiin ja vaurioihin.

Kai­ken kaik­ki­aan kun­toar­vio on tut­ki­mus, joka kan­nat­taa teet­tää eten­kin asun­to­kau­pan yhtey­des­sä, mut­ta myös muul­loin. Kun­toar­vios­sa käy­dään kat­ta­vas­ti läpi asun­non kun­to, kui­ten­kin pin­to­ja rik­ko­mat­to­mil­la mene­tel­mil­lä. Asun­to­kau­pan kun­toar­vios­sa kan­nat­taa olla molem­pien osa­puo­lien pai­kal­la, ja jos vaan lähi­pii­ris­sä on asian­tun­te­via hen­ki­löi­tä, saa hei­dät toki ottaa mukaan tar­kas­tuk­seen. Lisä­tie­to­ja asun­to­jen kun­toar­viois­ta saat Jukal­ta, ota roh­keas­ti yhteyttä!