Kuntoarvio tehdään yleensä kiinteistön myynnin yhteydessä ja usein arvion kuluista vastaavat ostaja ja myyjä yhdessä. Asuntokaupan ehtona voi olla, ettei kuntoarviossa paljastu mitään epämiellyttäviä yllätyksiä. Myös pankki voi vaatia kuntoarviota asuntolainan saannin ehtona. Kuntoarvioiden teko olisi hyödyllistä myös ilman asuntokaupan aikeita, sillä siinä saadaan kattavasti tietoa kiinteistön nykykunnosta ja tulevista korjaustarpeista. Näin korjauksien aikataulutus ja budjetointi on helpompaa. Kuntoarviossa saattaa myös paljastua uusia korjaustarpeita, joista ei ole ollut aiemmin tietoa, jolloin korjauksiin käytettävät resurssit voidaan kohdentaa järkevämmin.
Usein kuntoarvion tilaus tulee kohdetta myyvältä kiinteistövälittäjältä. Amesta Palveluiden Jukka Arolalla on kokemusta useamman vuoden yhteistyöstä Kouvolan alueen kiinteistövälittäjien kanssa. Usein silläkin alalla suositukset kulkevat puskaradiossa ja samasta kiinteistövälitysyhtiöstä tulee uusia yhteistyökumppaneita. Jukka on ammattitaitoinen ja selvittää asiat selkeästi, niin että kaikki ymmärtävät eikä kysymyksiä jää ilmaan. Tämä onkin etenkin kiinteistökaupassa erityisen tärkeää, jotta kaikille osapuolille tulee realistinen kuva kohteen kunnosta ja sitä kautta myös rahallisesta arvosta. Usein odotetaan, että mahdollisen asuntokaupan molemmat osapuolet ovat paikalla kuntoarviota tehtäessä, jolloin onkin hyvä paikka kysyä, jos jokin jää mieltä askarruttamaan. Kuntoarviosta tehdään molemmille osapuolille myös kirjallinen raportti, johon kirjataan suositellut toimenpiteet ja tulevat korjauskohteet.
Kuntoarviossa kerätään ensin taustatiedot kohteesta, kuten rakennusvuosi ja lämmitysmuoto. Rakennus kierretään ulkopuolelta, tarkastetaan esimerkiksi ikkunoiden, julkisivun ja perustusten kunto, maanpinnan muotoilut ja rakennuksen vierustat. Samalla tutkitaan, onko kohteessa salaojia tai sokkelin ulkopuolista vedeneristystä. Usein rakennusta lähellä on kasvillisuutta, joka aiheuttaa perustuksille turhaa kosteusrasitusta. Iso puusto voi myös vaurioittaa salaojia ja tukkia niitä jopa kokonaan. Kasvillisuus tulisikin pitää kahden metrin päässä rakennuksesta, jotta se ei aiheuttaisi kosteusrasitusta tai likaisi myöskään kattoja.
Salaojat on tarkoitettu perustuksien kuivatukseen ja taas sadevesiviemäröinti johtaa pois katolta tulevat vedet. Näitä katoilta ja salaojista kerättyjä vesiä kutsutaan myös hulevesiksi, joita ei saa johtaa tavalliseen viemäriin. Hulevesien poistosta saa ajankohtaisia lisäohjeita esimerkiksi omalta vesilaitokselta, Kotkassa Kymen Vesi Oy ja Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy. Kun salaojat ja hulevesien poistot on tarkastettu, siirrytään katolle. Samalla tarkastetaan muun muassa kattoturvatuotteet, onko nousutikkaat asiallisesti kiinnitetty ja onko piipulle järjestetty nuohoojaakin ajatellen turvallinen kulku. Katon kuntoa tarkastellessa kiinnitetään huomiota myös läpivientien tiivistyksiin, hormin kuntoon ja piipun vierustoihin.
Katolta siirrytään sisätiloihin, joiden tarkastus aloitetaan yläpohjatiloista. Yläpohjassa kiinnitetään huomiota muun muassa yläpohjatilan ja siellä kulkevien putkien eristyksiin ja mahdollisiin vaurioihin. Sisätiloissa tarkastusta jatketaan kylpyhuonetiloissa, jossa suoritetaan pintakosteusmittaukset ja tarkastetaan esimerkiksi laattojen kiinnittyvyys ja saumauksien kunto. Kosteissa tiloissa kiinnitetään huomiota myös esimerkiksi ilmanvaihtoon. Märkätilatarkastusten yhteydessä tarkistetaan myös wc-tilat ja suoritetaan tarvittavat kosteusmittaukset. Myös viemärit ja käyttövesiputket tarkastetaan, onko niissä puutteita ja mitä materiaalia ne ovat.
Tarkastusta jatketaan märkätilojen jälkeen keittiössä ja muissa sisätiloissa. Keittiössä kiinnitetään huomiota muun muassa keittiön kuntoon yleisesti, astianpesukoneen poistoon ja siihen, onko koneen alla suojakaukaloa. Astianpesukoneen alle suositellaan aina asennettavaksi suojakaukalo, joka ohjaa vuodon sattuessa vedet koneen eteen esille, kun ne muutoin jäisivät koneen alle piiloon. Sisätiloissa tarkastetaan myös esimerkiksi mahdollisten tulisijojen kunto, palovaroittimien määrä ja sähköistyksen asianmukaisuus. Sisätilojen tarkastuksessa kiinnitetään muutoinkin huomiota ilman laatuun sekä esiin tuleviin seikkoihin asunnon kunnossa ja mahdollisiin vuotojälkiin ja vaurioihin.
Kaiken kaikkiaan kuntoarvio on tutkimus, joka kannattaa teettää etenkin asuntokaupan yhteydessä, mutta myös muulloin. Kuntoarviossa käydään kattavasti läpi asunnon kunto, kuitenkin pintoja rikkomattomilla menetelmillä. Asuntokaupan kuntoarviossa kannattaa olla molempien osapuolien paikalla, ja jos vaan lähipiirissä on asiantuntevia henkilöitä, saa heidät toki ottaa mukaan tarkastukseen. Lisätietoja asuntojen kuntoarvioista saat Jukalta, ota rohkeasti yhteyttä!